Jäsenmaksujen laskutus ja perintä: mitä yhdistys voi tehdä

Jäsenmaksujen kerääminen on yhdistyksen taloudenhoidon työläin kohta, ja suurin osa työstä syntyy kahdesta asiasta: suoritusten kohdistamisesta oikeille jäsenille ja niistä muutamasta, jotka eivät maksa. Kumpikin on ratkaistavissa, mutta eri tavoin.

Laskutus kannattaa rakentaa kohdistumisen ehdoilla

Jäsenmaksulaskun tärkein tekninen yksityiskohta on viitenumero. Kun jokaisella laskulla on oma viite, pankin viitesuoritusluettelosta näkee suoraan kuka on maksanut, eikä kenenkään tarvitse verrata maksajien nimiä jäsenluetteloon. Ero on iso: sadan jäsenen yhdistyksessä tämä on illan työ tai viisi minuuttia.

Viite kannattaa muodostaa jäsenen ja kauden yhdistelmästä eikä pelkästä jäsennumerosta. Jos sama jäsen saa saman viitteen vuodesta toiseen, viime vuoden maksu ja tämän vuoden maksu eivät enää erotu toisistaan. Viitenumeron rakenne ja tarkistemerkin laskenta on käsitelty erikseen.

Eräpäivä, muistutus ja se mitä niiden väliin kuuluu

Käytännössä toimiva rytmi on yksinkertainen: lasku selvästi ennen eräpäivää, yksi muistutus eräpäivän jälkeen, ja sen jälkeen päätös siitä mitä tehdään. Kaksi asiaa kannattaa hoitaa etukäteen:

• Päätä muistutusten määrä ja aikataulu kertaluonteisesti hallituksessa, älä tapauskohtaisesti. Yhdenvertainen kohtelu on tässä sekä oikeudenmukaista että helpompaa.
• Kirjaa päätös ylös. Jos jäsenyys myöhemmin päättyy maksamattomuuden vuoksi, on hyvä pystyä osoittamaan mitä muistutettiin ja milloin.

Viivästyskorko ja muistutuskulut vaativat perusteen

Tässä on kohta, jossa yhdistykset menevät helposti vikaan. Jäsenmaksu ei ole tavallinen kauppahinta, vaan se perustuu jäsenyyteen ja yhdistyksen sääntöihin. Viivästyskorkoa tai muistutuskuluja ei siksi voi lähtökohtaisesti lisätä jäsenmaksuun, ellei siitä ole määräystä säännöissä tai muuta pätevää perustetta.

Jos yhdistys haluaa periä viivästyskorkoa, asia kuuluu sääntöihin. Ilman sääntömääräystä turvallisin oletus on, että perittävä summa on jäsenmaksu sellaisenaan.

Maksamaton jäsenmaksu: kaksi tietä

Ensimmäinen tie kulkee sääntöjen kautta. Yhdistyslaki antaa mahdollisuuden määrätä säännöissä, että jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos jäsenmaksu on jätetty maksamatta säännöissä määrätyn ajan. Tämä on lähes aina järkevin tapa: se ei vaadi oikeudenkäyntiä eikä perintätoimistoa, ja se pitää jäsenluettelon totuudenmukaisena. Huomionarvoista on, että kun peruste on jäsenmaksun maksamatta jättäminen, jäsenelle ei tarvitse varata tilaisuutta selityksen antamiseen samalla tavalla kuin muissa erottamisperusteissa.

Toinen tie on saatavan periminen. Jäsenmaksu ei ole suoraan ulosottokelpoinen, toisin kuin esimerkiksi verot. Ulosottoon pääsemiseksi tarvitaan tuomioistuimen ratkaisu, mikä tarkoittaa haastehakemusta käräjäoikeuteen. Tavallisen jäsenmaksun kohdalla kustannus ja vaiva ovat lähes aina suuremmat kuin saatava.

Käytännön johtopäätös on siis melko yksipuolinen: tarkista että säännöissä on kohta eronneeksi katsomisesta, ja käytä sitä. Perintä on perusteltua vain poikkeuksellisen suurissa saatavissa.

Muutama asia, joka säästää kirjanpitäjän aikaa

Alkunollat ja välilyönnit. Pankki käsittelee viitteet 001234 ja 1234 samana numerona. Jos vertaat pankin luetteloa omaan kirjanpitoosi, poista alkunollat molemmilta puolilta, tai samat maksut näyttävät eri maksuilta.

Vajaat ja liikaa maksetut suoritukset. Oikea viite ei tarkoita oikeaa summaa. Nämä kannattaa käsitellä erikseen eikä merkitä laskua maksetuksi automaattisesti, koska ero jää muuten kirjanpitoon näkymättömäksi.

Perheenjäsenten maksut yhdellä tilisiirrolla. Jos yksi maksu kattaa kaksi jäsentä, se ei kohdistu kahdelle laskulle. Helpoin ratkaisu on laskuttaa huoltajaa erikseen kummastakin jäsenestä omalla viitteellään.

Miten tämä hoituu Membershipissä

Jokainen jäsenmaksu saa oman viitenumeronsa automaattisesti, ja pankin viitesuoritusluettelon voi tuoda palveluun sellaisenaan. Täsmäävät suoritukset merkitsevät laskun maksetuksi itsestään, ja vain ne joissa viite tai summa ei täsmää jäävät tarkistettaviksi. Maksumuistutukset lähtevät valitulle joukolle, esimerkiksi kaikille joilta kausimaksu puuttuu, ja alaikäisen jäsenen muistutus menee huoltajan sähköpostiin. Reskontra näyttää yhdellä silmäyksellä kuka on maksanut ja mitä on avoinna.

Lue lisää jäsenmaksujen keräämisestä Membershipillä.

Lähteet

• Yhdistyslaki (503/1989), säännökset jäsenyyden päättymisestä ja eronneeksi katsomisesta.
• Laki saatavien perinnästä (513/1999) ja korkolaki (633/1982) perinnän yleisten puitteiden osalta.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä juridista neuvontaa. Oman yhdistyksen säännöt ratkaisevat, ja epäselvässä tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa.

Julkaistu 25.8.2026. Kaikki artikkelit